lauantai 24. maaliskuuta 2012

Tulevaisuus vois räjähtää, kolme kaks yks NYT

Rupeen olee yli väsyny. Mitä jos koht ei enää jaksakkaa herätä päivää uutee. Sisältäpäin oon väsyny,stressaantunu ja rakastunu.Ulkootapäin ilonen,hymyilevä ja rakastunu. Kaikki muuttuu niin pienessä ajassa.
Ei sais murehtii eilisestä eikä tulevasta,vaa pitäs elää täs päiväs. Mut miten tohon voi pyrkii? Tulevaisuus tulee kuitenkii ja kaikki pitäs olla valmiiks suunniteltuu. Ammatti,tuleva asuinpaikka,tuleva opiskelupaikka... Lista jatkuu loputtomii.
Joskus haluisin olla taas se pien tyttö,jolla olis vaa isi,äiti,ja sisarukset joita rakastaa ja ystävää sais pussata poskelle,ilman et muilla olis outoja luuloja.  Nyt mullon perhe,koulu,ystävii niin poikii ja tyttöjä,eli kaikkee mistä ihminen voi haaveilla ja unelmoida.<3
Oon 15,se tarkottaa kesätyöpaikkaa,mopokorttii,rippileirii,ja koht 9-luokkaa.. 3vuotta nii oon aikuinen ja mun pitäs yksin huolehtii omist asioist.. Mut jo nyt mietin,et miten jaksan... 

Luin äsken mun terveytee liittyväst jutust netistä,ja se sai mun pään aivan sekasin.. Miten stressi voi täs iäs vaikuttaa niin paljon. Ei kuitenkaa voi heittää hanskoi tiskii,koska täs kaikes on taas siitä tulevaisuudest kyse.. Enää huhti-toukokuu sitte kesäloma,toisaalta ootan ettei tarvii murehtii koulust,mut mites sit kaikki muu..?? Sen taas tulevaisuus näyttää.. 

Ei kommentteja: